Rest in peace Senni

Kaunis Senni on poistunut luotamme. Ihastuttava lyhytkarvainen satiini black even mm tyttö oli koko hiiri laumani kaunistus ja ylpeyden aihe. Lepää rauhassa ihana, kaunis, rakas Sea Breeze!

Levätkää rauhassa Frederik ja Summer.

Eilen 11.12 oli tuplasti surullinen päivä, kun kaksi ihanuutta kuoli.

Anemone's Fenrir eli Frederik, ihana beige dutch marsu urokseni, sekä Summer Wine eli Summer, kaunus ssp hiirinaaraani.

Ei tässä osaa enää mitään sanoa :(

Lepää rauhassa rakas Angel

Toissa iltana tai paremminkin aamuyöllä Angel ei suostunut syömään. Eilen (9.12) aamulla Angel oli poissa. Angel oli vähää vaille 5 viikkoinen. Suru on suuri ja ikävä vielä suurempi.

"Näistä tiedät olevasi kissanomistaja"

Löysin Katan blogista tälläisen, jonka hän oli löytänyt Iltasanomien sivuilta, joten päätinpäs itsekkin käydä listan läpi samalla tyylillä kuin Kata. Elikkäpästä violetilla pitävät paikkansa, sinisellä eivät pidä paikkansa ja vihreällä ovat siitä välistä.

"1. Tunnet jatkuvasti tarvetta alleviivata, ettet ole viillellyt käsivarsiasi itse."

• Tähän vastaus on sekä että, kuten jo Kata omassaan blogi tekstissä taisi mainita, niin tämä on tainnut joskus mennä pienessä angstissa toisin päin.. Mutta kylläpä nykyään mun käsivarsien naarmut ovat ennemmin marsujen kuin kissojen aihauttamia :D

"2. Jatkuva karvojen nyppiminen vaatteista on sinulle yhtä alitajuntaista kuin hengittäminen."

• Tämän allekirjoitan täysin ja lisään vielä, että vaikka kävisi vaatteet läpi tarraharjalla ennen lähtöä, niin perillä päästyäni huomaan olevani yltäpäältä karvoissa o_O

"3. Et koskaan taittele hyvää pahvilaatikkoa suoraan pahvinkeräykseen."

• Joo. Pahvilaatikot ovat ensin kissojen leluina ja päätyvät sitten marsujen pesäkopeiksi, kun kissat kyllästyvät.

"4. Et enää edes hätkähdä herätessäsi keskellä yötä siihen, että joku nuolee naamaasi."

• Eipä kukaan noista käy nuolemassa mun naamaa, mutta Tiitinen hyvinkin fiksuna herättää mut monena aamuna nyppimällä mun hiuksia mun ohimoilta, olen varmaan kohta kalju.

"5. Olet lopettanut sanomalehtien tilaamisen, koska niiden lukemisesta ei yksinkertaisesti tule mitään."

• Eipä noita kyllä tulis luettua muutenkaan, mutta totta kai tässäkin on oma tutuuden jyvänsä, sillä kun yrittää jotain lukea, niin juuri silloin kissojen pitää saada huomiota. Toinen on, jos tässä läppärillä yritän pakertaa jotain todella tärkeää, niin jokainen on vuorollaan vaatimassa huomiota.

"6. Itse asiassa koko lukemisharrastuksesi on romahtanut. Joskus saatat salaa vilkaista almanakkaa."

• Päin vastoin, mikäs sen kivempaa, kuin käpertyä talvi-iltana viltin alle hyvä kirja kädessä ja kissa sylissä <3

"7. Käsitöiden suhteen olet jo luovuttanut kokonaan."

• Noh en oo koskaan ollut käsityöihminen, mutta kyllä Veeti mielellään mun kanssa puuhailee kun ompelen koneella jotain tai liimailen askarteluja kuumaliimalla.

"8. Olet myös oppinut, ettei tietokoneelle jätetä koskaan auki mitään tärkeää."

• Eh. Pitäis vissiin muistaa tallennella aina välillä ja napata läppärin kansi kii, ku nostaa takapuolensa penkistä, mutta mutta.. Ehkäpä ensi vuonna tämäkin menee alitajuntaan..

"9. Et enää osta lasisia koristeita joulukuuseen. Etkä mitään muutakaan helposti särkyvää mihinkään."

• Lempi koriste-esineet ovat nätisti pakattuina varastoon odottamaan aikaa, jolloin mulla on vitriini, mihin ne laittaa. Joulukuusesta joka vuosi häviää mystisesti jäljettömiin pari palloa, ripustus renksut vain jäävät kielimään sillä ja sillä oksalla sijainneesta koristeesta :D

"10. Sinulle on ihan normaalia, että asunnossasi on hiekkaa pitkin lattioita ympäri vuoden."

• Kovan työn teen ettei ole. Ei sen tarvi olla normaalia!

"11. Jos et vielä ole vaihtanut tapettia puolipaneeliin, harkitset sitä vakavasti."

• Onneks on maalatut seinät ;)

"12. Olet jo hyväksynyt, että leppoisa silittelyhetki saattaa koska tahansa kääntyä rajuksi pahoinpitelyksi."

• Kissan omistajan iloja. Ei ne onneksi enää kovin pahasti yritä käydä kii..

"13. Pelkäät lemmikkisi sairastumista myös siksi, että sitten sitä pitäisi yrittää lääkitä."

• Argh.. matolääkkeet pitäis taas antaa..

"14. Et huolestu, jos lintu lentää vahingossa sisään ikkunasta. Joku muu hoitaa asian kyllä."

• Ei kiitos lintukirppuja mun asuntoon. Onneks ikkunat ja ovet pidetään visusti kii, ettei kissat karkaa, ni ole vaaraa lintujenkaan sisään pääsystä.

"15. Käyt nukkumaan hankalasti tikkusuorana vuoteen laidalle, koska kissa tuhisee niin söpösti keskellä sänkyä."

• Oonkohan mä sydämmetön omistaja, ku kyllä se on mun asunnossa niin, että kissat ja koira saavat väistää mua, jos ovat mun paikalla. Mulla tosin on iso parisänky, että siihen kyllä mahdutaan hyvin.

"16. Suonenvetokaan ei saa sinua nousemaan sohvalta, jos kissaystäväsi on käynyt hurisemaan ihanan lämpöisenä kainaloosi."

• Tähän sama ku edelliseen, kyllä ne saa eläimet väistää..

"17. Hommaat intoa puhkuen kotiisi tällaisen hökötyksen, maksoi mitä maksoi." (kuvassa kiipeilyteline)

• Hyvin hyödyllinen kapine, saa sohva olla rauhassa.

"18. ...vain huomataksesi, että kissasi ei katso siihen päinkään. Sen sijaan tyhjä vessapaperirulla tai pöydälle lojumaan jäänyt mittanauha on parasta maailmassa."

• Mun kissat vissiin on erilaisia, ku kyllä ne on aina olleet hulluina kiipeilytelineisiin.

"19. Saat joka aamu tuntea syyllisyyttä lähtiessäsi töihin. Vetinen katse pysyy mielessäsi pitkälle iltapäivään. Tosiasiassa kissasi ryhtyi heti oven sulkeutumisen jälkeen nuolemaan keskittyneesti takapuoltaan."

• Niillä on seuraa toisistaan, eikä ne itseasiassa taida ees huomata mun lähtöä, vaikka äiti monasti onkin mulle toista väittänyt.

"20. Olet usein väsynyt, koska kissasi tapaa ilmoittaa nälästään siinä neljän aikaan aamuyöllä. Kun olet kompastellut hereille ja täyttänyt oman kotikuninkaallisesi ruokakupin kalleimmalla kissanherkulla, ruokaa käydään vain nuuhkaisemassa."

• Mun kissoilla on jatkuvasti raksuja kupissa, joten erillisiä ruokinta aikoja ei ole ja näin vältyn myös yö herätyksiltä.

"21. Sinulle ei ole homma eikä mikään korjailla tämän tästä pieniä oksennuksia ympäri asuntoasi. Mutta miksi aina matolle?"

• Niinpä!

"22. Saatat itse kutsua murustasi sellaisilla hellittelynimillä kuin "Saatanan kätyri", mutta jos joku muu erehtyy tekemään saman, hän ei ole enää tervetullut kotiisi."

• Joku kyllä kauhistuis ku kuulis, millä nimillä mä nimitän omia eläimiäni :D

"23. Olet täysin tottunut siihen, että sinua tuijotetaan koko ajan."

• Tällä hetkellä itseasiassa kukaan ei katso..

"24. Huomaat aina välillä haaveilevasi siitä, että kunpa voisit itsekin olla kissa. Voisit vain nukkua ja syödä, eikä kukaan vaatisi sinulta mitään. Onko muka olemassa parempaa?"

• Kyllä! Mutta oman elämäni olen kyllä järjestänyt mahdollisimman verkkaiseksi ja ilokseni olen huomannut koirankin sopivan verkkaiseen elämäntyyliimme.

"25. Vaikka katti kaataisi telkkarin, repisi verhot alas ja pudottaisi kukkamaljakon lattialle, sen ei tarvitse kuin katsoa sinua silmiin, kallistaa päätään ja sanoa "mau" ja olet valmis antamaan kaiken anteeksi."

• Jep. Ei niitä voi kuin rakastaa <3

Eli jokaisesta paikkansa pitävästä väitteestä annan itselleni 1p ja jokaisesta sekä että vastauksesta 0,5p. Lopullinen tulos mulla on siis 12,5/25.. Hymm.. Melkein voisi ton perusteella, luulla ettei mulla ole kissoja ollenkaan.. Niin että mitäs noi kolme vipeltäjää sitten oikein on? o_O

Susun elämä.

Kaunis Susu eli lyhyen elämän, mutta ehti koskettaa sieluani syvästi. Susu syntyi keskosena ja kahden päivän ikäisenä painoi vain 44g, jolloin aloin sitä tukiruokkia. Kolmen päivän iässä sen emä lopetti sen lämmittämisen ja löysin kylmettyneen pikkuisen yksin asumuksen nurkasta.

Vuorasin karkkilaatikon t-paidalla, asettelin keskelle lämminvesipullon ja nostin pienen Susun siihen viereen. Lämmiteltyään pikkuinen jo hieman piristyikin ja saatuaan maitoa tunnin välein oli Susu pitkän yön jälkeen neljännen päivän aamuna jo hyvässä kunnossa ja uskalsin vähän jo toivoa, että se voisi selvitä.

Iltapäivällä kuitenkin punnituksen yhteydessä ilmeni, että ruokinnasta huolimatta Susu oli vain laihtunut ja kun maidon nieleminen alkoi olla pikkuiselle jo työlästä oli aika sanoa pikkuiselle hyvästit.

Lepää rauhassa rakas ihana Suspicious Mind eli Susu!
28.11.2013 - 2.12.2013

E-poikue syntyi

Löytyi juur ylläri kaapista. Gigi oli synnyttänyt kauniin pikkuruisen tytön jolla painoa vain 54g.
Poikanen oli totaalinen yllätys, sillä odottiin joulu poikasia. Isänä Anemone's Damavand "Danny".
Poikanen ristittiin Elviksen piisin mukaan Suspicious Mindiksi ja suussa se on jo lyhentynyt Susuksi.

Angel 18 päivää vanha

Meidän pikku Angel d-poikueesta on nyt 18 päivää vanha. Napsiimme muutaman kuvan aamu ruokinnan yhteydessä ♡

Beibe ei tosiaankaan ole suostunut imettämään Angelia, joten tyttö on käsiruokinnassa. Menneet viikot ovat olleet allekirjoittaneelle raskaita pakollisen valvomisen (en oikein osaa herätä jerätyskelloon öisin) vuoksi, mutta Angelin kasvu ja elämän ilo ovat kyllä korvanneet paljon.

Painon kehitykseasä Angel on suunnilleen 12 päivää jäljessä edellisiin poikueisiini verrattuna, mutta kyllä tämä tästä!

Ommom..

D-poikue syntyi

Tänään eli 8.11 syntyi odotettu d-poikue yhdistelmästä Imargos Bei-con x Anemone's Da Hong Pao. Poikueeseen syntyi kaksi naarasta joista toinen oli valitettevasti jo menehtynyt ennen paikalle tuloani.

Kaunis naaras sai nimekseen Don't Talk To Strangers ja kutsumme häntä Angeliksi ja myös Enkeliksi, rakkaalla lapsellahan on monta nimeä. Toivottavasti pikkuruinen tyttö selviää. Angel jää itselleni jatkamaan vanhempiensa hienoja sukuja.

Kuvia; hiirien ruokinta-aika

Senni ja Keiju

Keiju, Senni, Summer ja Queen

Pahis

Tässä otos hiirten ruokinnasta. Ovat ne vaan sitten niin ihania <3

D-poikue; Beiben 45. tiineysvuorokausi

Beibellä on jäljellä 3,5 viikkoa tiineyttä eli menossa on tänään 45. tiineysvuorokausi. Vielä ei poikasten liikkeitä tuntunut, kun tytön punnitsiin. Lähtöpaino sillä oli 824g ja nyt painoa on 947g, joten painoa on tullut lisää 123g.

Beibe ei ole samanlainen odottaja kuin kaksi edellistä, joten en ole sitä niin paljoa käsitellyt tiineyden aikana, pelkät pakolliset punnitukset/siirrot. En nimittäin tahdo, että se alkaa stressaamaan. Beibe on kuitenkin tuolla laumassa ollessaan todella virkeä ja eloisa. Koko ajan hommailemassa jotain. Tänään laumakokoon panot hieman muuttuvat ja Beibe pääsee Mokan kanssa kahdestaan asumaan, kun taas Gigi palaa sulhasen luota asumaan Snown kanssa, kunnes Snown vuoro on mennä urokselle.

Nyt sitten pidetään peukkuja ja toivotaan, että kaikki sujuisi hyvin loppuun asti, jotta saadaan terveitä poikasia! Kysymyksessä on kuitenkin marsulamme ensimmäinen virallinen beige poikue!

In loving memory of Lysti

9.10.2013 vaipui ikiuneen marsulamme yksi suurimmista ja hellyyttävimmistä persoonista. Lystin elimistö ei kestänyt hengitystietulehdukseen syötyä antibioottikuuria ja jouduimme sanomaan sille hyvästit aivan liian aikaisin.

Lepää rauhassa rakas, ihana Lystiseni!

Lisäännyttäjä vai kasvattaja?

Olen pitkään jo miettinyt lisäännyttäjän ja kasvattajan eroja. Missä vaiheessa kyseessä on vain lisäännyttäjän työn tulos ja milloin ihminen voi hyvällä omalla tunnolla kutsua itseään kasvattajaksi ja toimiaan jalostamiseksi. Tässä asiassa on kaksi puolta, sillä kukaan lisäännyttäjä ei varmasti itseään siksi nimitä ja kasvattaja termin käyttö on usein harhaan johtava.

Olen ajatellut räikeimmän rajan lisäännyttäjän ja kasvattajan välille vetävän se seikka, että lisäännyttäjä ei osaa kertoa kunnon syytä miksi tietyllä yhdistelmällä on teetetty poikaset. Eläimiinsä ja kasvatustyöhönsä paneutuva kasvattaja osaa asiaa kysyvälle perustella, miksi on valinnut kyseiselle naaraalle juurikin tämän uroksen. Kasvattaja osaa myöskin kertoa, mitä yhdistelmästä on haluttu ja vastauksena ei varmasti ole 'Kuhan nyt tyttö tulisi' tai 'Kun ne on niin söpöjä'. Se onko kysymyksessä rotu marsu vai risteytys ei kerro vielä onko kysymyksessä lisäännyttäjän työn jälki vai kasvattajan tarkoin miettimä tulos. Monella virallisellakin kasvattajalla syntyy myös risteytyksiä, hyvästä syystä. Samoiten myös lisäännyttäjillä voi syntyä rotupoikasia, vaikka tämä ehkä harvinaisempaa onkin.

Yksi merkki millä erottaa lisäännyttäjän ja kasvattajan toisistaan on se, kuinka kiire poikasista on päästä eroon. Myynti ilmoituksissa lisäännyttäjillä voi lukea 'Myydään kiireesti' tai hintaa alennetaan tasaista tahtia, että tilaa vievästä urospoikasesta, jonka tilantarpeeseen ei ollut varauduttu kun naaras oli hetken mielijohteesta astutettu. Kasvattajat vuorostaan ottavat huomioon jo poikuetta suunnitellessa, että kaikille on tilaa ja poikasille oetsitään kaikessa rauhassa oikeanlaiset ja hyvät kodit, toisinsanoen kasvattajalla ei ole tuntuva kiire päästä poikasista eroon.

Ostajan päätettäväksi jääkin sitten haluaako ostaa marsunsa lisäännyttäjältä, kasvattajalta vaiko eläinkaupasta (tällä kertaa emme kuitenkaan puutu eläinkaupan tarjontaan, siitä juttua mahdollisesti seuraavalla kerralla). Lisäännyttäjän marsut eivät välttämättä ole sen sairaampia kuin kasvattajien marsut, vaikka lisäännyttäjien marsujen taustat harvemmin ovat tiedossa, eikä suurelle osalle ole saatavana edes sukutaulun puolikasta. Kasvattajalta ostettu marsu on kuitenkin useammin enemmän juuri kerrotun lainen ja yleensä kasvattaja osaa kertoa marsun mahdollisista sukurasitteista.

In loving memory of Niki

Suolistotulehduksen ja kovan ripulin seurauksena Nikin elintoiminnot pettivät 24.9.2013 klo 23:51.

Niki rakas sairastaa

Tuntuu, että marsulaamme seuraa suru toisensa jälkeen. Ensin Molina kuoli, sitten Lysti ja Mokka laihtuivat kamalasti ja nyt on sitten Nikin vuoro laihtua.

Nikillä alkoi ripuli 18-19.9 eli viikko sitten. Sain sen kunnon jo viikonloppuna kohenemaan koti konstein, mutta eilen illalla sen kunto romahti siihen malliin, että tänä aamuna ekana ku silmäni avasin, niin eläinlääkäriin varasin ajan nesteytystä varten.

Kotiin saatiin Ditrim -antibioottikuuri 2x0,4ml/d 7-10d ajan, sekä illaksi laitettavaksi vielä nestettä nahan alle. Takahampaissa ei näkynyt mitään hälyttävää, joten hoidetaan tosiaan suolistotulehduksena. Toivotaan, että rakkaani tästä tokenisi nopeati, sillä sen paino on huolestuttavan alhainen.

R.I.P. Molina

Rakas ihana oma kasvattini Molina jouduttiin tänään hätälopettamaan. Ottaessani juomapullot täyttöä varten pois oli kaikki hyvin, tullessani 5 minuutin kulutta takaisin täysien vesipullojen kanssa löysin Molinan tuskissaan makaamassa. Nyt Molina uinuu yhdessä Elsin ja kumppaneiden kanssa.

Mä en tiedä mitä sille tapahtui. Ulkoisesti kaikki vaikutti ja tuntui normaalilta, Molinalla vain oli kovia tuskia. Se vain makasi. Nyt sillä ei ole enää kipuja. Lepää rauhassa rakas ihanuuteni!

OSJH:n Limingan pet-näyttelyt 31.8

Eilen oltiin edustamassa OSJH:n omissa näyttelyissä. Päivä oli yllättävän lyhyt eläinmäärään katsoen kun marsujakin oli ilmoitettu 36! Ennakkoilmoittautuneista marsuista vain 2 jäi pois. Hiiriä taasen paikalla oli vain 4, joista 2 oli minun!

Marsujen taso oli todella hyvä ja alle 91 pst. ei kenellekään jaettu. Tuomarina toimi Essi Saloranta, joka ensimmäistä kertaa toimi tuomarina marsuilleni ja yllätyin todella positiivisesti saamistamme pisteitä ja arvosteluista. Saanen siis esitellä marsujeni saamat arvostelut.

Putte, 3kk
Yleiskunto 23,5/25; Hyvin kehittynyt, vauveli
Turkki 13,5/15; Puhdas, hieman hilsettä
Korvat 5/5; Ok
Silmät 5/5; Ok
Kynnet&Tassunpohjat 10/10; Täydellisessä kunnossa
Rasvarauhanen 10/10; Puhdas
Hampaat 5/5; Ok
Käsiteltävyys 18/20; Ikäisekseen rauhallinen, jännittää
Yleisvaikutelma 5/5; Hassu hörökorva
Yht. 95/100 ja LKV Baby + KUMA

Molina, 3kk
Yleiskunto 23/25; Hieman hoikka, mutta on vielä vauva
Turkki 13/15; Puhdas, hilsettä
Korvat 5/5; Puhtaat
Silmät 5/5; Kauniit
Kynnet&Tassunpohjat 10/10; Hyvin hoidettu
Rasvarauhanen 10/10; Ok
Hampaat 5/5; Ok
Käsiteltävyys 18/20; Ihan ok ikäisekseen
Yleisvaikutelma 5/5; Aivan ihana vauva =)
Yht. 94/100 ja KUMA

Snow, 5kk
Yleiskunto 23,5/25; voisi olla hieman massakkaampi, sopusuhtainen
Turkki 14/15; Puhdas ja kaunis, aavistus hilsettä
Korvat 5/5; Puhtaat
Silmät 5/5; Ok
Kynnet&Tassunpohjat 10/10; Hyvin hoidettu
Rasvarauhanen 10/10; Ok
Hampaat 5/5; Puhtaat
Käsiteltävyys 18,5/20; Tosi rauhallinen ikäisekseen
Yleisvaikutelma 5/5; Maija Mehiläinen
Yht. 96/100 ja LKV Jun + PPM3 & eliittipet -kortti!

Pekoni, 19kk
Yleiskunto 23/25; hieman luiseva
Turkki 13/15; hieman hilsettä, puhdas
Korvat 4,5/5; korvanlehden päällä hilsettä
Silmät 5/5; Kauniit
Kynnet&Tassunpohjat 9,5/10; yksi kynsi leikattu suoneen, tassunpoh. pehm.
Rasvarauhanen 10/10; puhdas
Hampaat 5/5; Ok
Käsiteltävyys 18/20; jännittää, mutta kiltti
Yleisvaikutelma 5/5;
Yht. 93/100

Puolenpäivän maissa olleen ruokatauon aikana olin pitämässä pikkukisoja ja viimeisimpänä sitten arvosteliin pehmoeläinluokan. Oli kyllä tosi hauskaa hommaa ja varmasti tulen arvostelemaan pehmoeläimiä vastakin. Osallistujia oli peräti 9 ja kaikki niin ihanasti rakastettuja hoidettuja. Harmi kun unohtu ottaa kuvia, varsinkin Veeti pupusta olisi kiva ollut ottaa kuva, kyseessä nimittäin oli vanha posliini pään ja tassun päät omaava pupuliini. Eli vanhasta lelusta oli kysymys ja oli todella hienossa kunnossa! Hyvin mieleen painuva!

Hiiriä ei tosiaan montaa ollut paikalla. Kaksi minun ja kaksi Karjalaisen Satun. Tuomarina toimi Heidi Ahvensalmi ja lopputulos oli kyllä minulle täysi yllätys, minä kun olin ihan ajatellut, että Satun hiiret voittaa taas, noh toisin kävi;

Queen, 5kk
Yleiskunto; Hyvässä massassa oleva nuori hiiri. Reipas ja pirteä.
Turkki; Puhdas ja sileä
Korvat, silmät, hampaat; Silmät söpön vastaheränneet, korvat ja hampaat ok
Käsiteltävyys; Oikein hyvä käsitellä vaikka hieman jännittää
Yleisvaikutelma; Hurmaava nuori neiti
Arvosana; erinomainen
Queen oli Pet1 & BIS7!

Keiju, 6kk
Yleiskunto; Nyt ok massa, tarkkaile ettei liho lisäksi. Lihakset ok
Turkki; Silkkinen
Korvat, silmät, hampaat; Söpöt hörökorvat, silmät ja hampaat hyvät
Käsiteltävyys; Vilkas ja eloisa.
Yleiskunto; Kova meno päällä
Arvosana; erittäin hyvä
Keiju sai EP:n hörökorva

Että semmoinen päivä oli meillä. Jospas tää auttais saamaan takaisin näyttelyjännityksen.

Kuvia näyttelyistä löytyypi täältä.

Näyttelykuume karkuteilla

Näyttelykuume.. Mikä se on ja mihin se on kadonnut?

Mulla on aina ollut ennen näyttelyitä mieletön näyttelykuume, viikko ennen näyttelypäivää olen aloittanut jo marsujen valmistelut, mahassa nipistelee ja jännittää ihan kamalasti. Selaan miljoona kertaa uudelleen ja uudelleen listaa viime näyttelyiden arvosteluista, jotta osaisin tällä kertaa paremmin. Tavallisesti jääkaapin ovessa mulla on lappu mitä kaikkea pitää muistaa tehdä tai ottaa mukaan. Nyt ei. En kokoaikaa edes muista että ne hiiretkin pitää muistaa ottaa mukaan!

Ehkä mulla on ollut liikaa muuta ajateltavaa ja tekemistä viime aikoina. Erosin pitkäaikaisesta poikaystävästäni tässä ihan vasta ja samaan aikaan Neiti -koiruus saapui elämääni. Hyvä niin, että saapui sillä aikani on nyt mennyt hyvin sen kouluttamisessa. Me kuljetaan jo todella hienosti hihnassa, ohitustilanteet alkavat sujua, kissat alkavat olemaan melko luottavaisia Neitiä kohtaan ja muutenkin elämä sen kanssa hymyilee ilman pientä varjoa koko onnen yllä (totta kai.. tää olikin jo liian täydellistä), nimittäis Neiti vaikuttaisi kärsivän jonkin asteisesta eroahdistuksesta, jota olen nyt sitten yrittänyt selvittää. Siihenpä se energia taitaa mennäkin, mutta eiköhän tämä, kun saadaan tuon Neidin ongelma kuriin, niin ala taas näyttelyt kiinnostamaan, onhan tänä vuonna vielä marraskuussa OSJH:n juhlanäyttelyt 9.11! Sinne pitää kyllä viedä viimesen päälle puunattuja, hienoja kuikuja!

Nämä nyt lauantaina olevat näyttelyt siis hoidetaan pois jaloista meiningillä. Ei se mitään annakaan jos ei yritä tms. En odota marsuille mitään menestystä. Hiiriäkin oli ennakkoon ilmoitettu vain 4, joista 2 on minun (Queen ja Keiju), joten oikeastaan en odota niiltäkään menestystä, kun vähän jo arvaan kenen hiiriä ne kaksi muuta ovat ja niitä ei mun kaunokaiset peittoa. Kiva kuitenkin esitellä maailmalle vähän omia kasvattejani, mukaanihan marsuista lähtee Snow, Molina ja Putte, sekä Pekoni ihanuus lähtee myös näytille. Kaikilla saisi olla enemmän massaa, joten sijoituksia en todellakaan odota!

Noh, lauantaina se nähdään miten menee, jotkoa siis seuraa.

Koiruus nimeltään Neiti

Meille muutti perjantaina 16.8 uusi laumanjäsen. 2 vuotias eli heinäkuussa 2011 syntynyt seropi narttu Neiti. Neiti on ihana, kiltti, kaikkia rakastava viisas tyttönen (välillä vähän liiankin viisas, kun ällyyttää mua 6-0).

Neidin isä on labbis ja emä labbis-saku-collie mix, kooltaan Neiti on n. 55cm korkea ja painoa on tällä hetkellä 19kg, paino tosin tule varmaan nousemaan, sillä se on imetyksen jälkeisessä kunnossa, pennut vieroitettu siis vasta hiljattain.

Meillä on Neidin kanssa sujunut yhteiselon alku noususuhdanteisesti kehittyen hihnakäytöksessä ja kotona marsujen huomiotta jättämisessä. Noi kaapissa kuikuttavat eläimet tahtovat olla Neidistä hyvin, hyvin mielenkiintoisia.

Neiti tulee toimeen niin toisten koirien, kuin kissojenkin kanssa. Se myös rakastaa kaikki ihmisiä lapsista vaareihin. Eikös kuulostakin melko täydelliseltä? ;) Kissat eivät vielä oikein tosin ota Neitiä avosylin vastaan. Rääpy komentaa Neitiä, jos tämä meinaa innostua liikaa ja muutenkin Rääpy on Neidin suhteen kaikista rennoin. Veeti taas tahtoo syödä Neidin ruuat ja tyttö kiltisti katsoo vierestä ja odottaa kunnes saan ajettua uppiniskaisen kissan pois Neiti paran ruuan kimpusta. Tiitinen ei oikein vielä osaa luottaa, se on asustanut perjantaista lähtien kirjahyllyn päällä, ikkunalaudalla ja saunassa. Tällä hetkellä Tiitinen kuitenkin yrittää hiippailla keittiöstä tänne olohuoneeseen, vähän otetaan takapakkia välillä, mutta edistytään silti koko ajan :)

Jatkossa saatte siis kuulla myös enemmänkin juttua Neidistä ja kehityksestämme :)

Paljon onnea Niki & Ice

Niki ihanuus täytti 14.8 1 vuoden ja Ice täyttää tänään 3 vuotta. Paljon onnea rakkaat!

Suunnitteilla marraskuulle syntyväksi kolme poikuetta, poikasia väreissä beige, chocolate ja sitten voi tulla argentea ja lilacia. Toivotaan että naaraat tulisivat tiineiksi ja että kantoajat sujuisivat mallikkaasti!

Uudet tulokkaat

Tänään hain viimein uudet marsuni kotiin. Ouluun ne saapuivat jo viime yönä ja uros aloitti matkansa jo viikko sitten sunnuntaina saapuen Helsingin ja Turun kautta. Saanen siis esitellä marsulani uutuudet:

Imargos Bei-Con
Komea, tammikuussa 2012 Ruotsissa syntynyt ihan virallinen self beige uros Imargos Bei-Con, tuttavien kesken Pekoni vain. Tapaus, joka on beigeprojektinin tulevaisuutta ajatellen oikea lotto voitto ja joka pääsee siis treffaamaan nyt eka Beibeä ja loppu vuodesta toivommekin marsulaan ensimmäistä kunnon poikuetta (rekisteriin meneviä siis, jos ovat lupaavia).

Pekoni saapuessaan tänään 21.7.2013

Nik-L-Nip
Elämäni toinen marsu, johon rakastuin ensisilmäyksellä (ensimmäinen oli ensimmäinen marsuni Zorro).. Rakastuon siis Nikiin jo viime vuonna, kun sen kasvattaja julkaisi siitä vauvakuvia ja jo silloin olin varma, että kyseessä olisi elämäni marsu. Niki jäi kuitenkin kasvattajalleen ja saikin yhdenpoikueen. Enkä muuten miettinyt nanosekuntiakaan kun näin tytön olevan myynnissä, kun laitoin jo Jannikalle mailia ja tässä on onnellinen lopputulos. Nikin kanssa suuntaamme pet-näyttelyihin ja se saa nauttia letkeistä päivistä laumassamme.

Niki saapuessaan tänään 21.7.2013,
turkki lyhyenläntä poikasten jäljiltä, mutta kyllä se siitä kasvaa :)

Kuvia; beige- väripaletti

Beige dalmatian Beibe

Beige Danny

Beige dutch Frederik

Beige/golden/white Teddy

 Ja tänään tai huomenna meille saapuu self beige uros Imargos Bei-Con aka Pekoni.. Pojasta tulee sitten ekaksi ensi kuussa Beiben sulhanen eli odotettavissa tuosta yhdistelmästä beigejä ja beige dalmatian poikasia aikaisintaan marraskuussa.

In loving memory of Elsi

Elsi saapuessaan 7.8.2012

Elsi rakas, oma ma cherini sulostutti elämääni melkein vuoden päivät. Elsi oli laumansa yksinoikeutettu johtaja, oman arvonsa tunteva ja hyvin määrätietoinen. Se rakasti syömistä ja sen kanssa taistelimmekin jatkuvasti painon kanssa, voi että kun olisin vain aikaisemmin tiennyt mistä jatkuva painon nousu, laihiksesta huolimatta johtui.

Keväällä alkoi hälytyskellot soida, kun rupesin miettimään kokoon panoja Limingan ja Nivalan näyttelyihin. Tuolloin täytyi tehdä päätös ja jättää Elsi näyttelyeläkkeelle ja tuon jälkeen sen kunto lähti tasaisesti laskemaan. Olin vakuuttunut, että sillä olisi sydänvika, mutta kesäkuun alussa saatu tieto siitä, että kysymyksessä olikin todennäköisesti kasvain tuli täytenä yllätyksenä. Kuitenkin se selitti miksi laihiksella ollut marsu vain lihoi, kasvainhan se siellä kasvoi ja painoi.

Linssilude.

Muina oireina Elsillä oli jaksamattomuus lämpimällä ilmalla, käytyään syömässä se ei usein jaksanut montaa askelta ottaa, kun se huohottaen lösähti makaamaan. Hetken maattuaan se kuitenkin jatkoi matkaansa ja kun ilmat onneksi alkukesästä viileni, niin Elsin oli helpottui huomattavasti, vaikkei se ihan oma pirteä itsensä ollutkaan. Lisäksi siltä lähti karvat tai oikeammin irtosi karvat tuppoja, jos takapuolen päältä nyppäisi, kyljistä ja niskasta karva ei kuitenkaan irronnut.

Elsi sai kuitenkin onneksi nauttia kesästä näinkin pitkään. Paino sillä alkoi tuossa juhannuksen jälkeen tuntuvasti laskea (maha oli iso kuin ilmapallo, mutta luut alkoivat pikkuhiljaa tuntua paremmin ja paremmin. Niinpä Elsi sai luvan lähteä viimeiselle matkalleen eilen, 12.7.2013. Lepäämään se pääsi vanhan kaverinsa Cilan viereen, Tahvon haaremiin.

Lepää rauhassa ja kivutta rakas Elsi!

Ma Cheri <3

Heinäpedillä on hyvä levätä.

 

Mummo ja Elsi, marsukaapin ensimmäiset asukit.

Almond's XOXO Gossip Girl "Gigi"

Ihana, kaunis lemonargente/cream/white tyttönen Almond's XOXO Gossip Girl eli Gigi saapui luokseni 27.5.2013 vaaleanpunaisessa kuljetusboxissa suoraan kasvattajaltaan. Täytyihän minullakin olla oma virallinen Almond's marsu!

Gigi on valloittava persoona, vähän hitaammin lämpenevä, mutta ihanan puhelias sylissä ollessaan. Siitä tulee luonteeltaan niin mieleen entinen marsuni Kalle ja Gigi saakin useasti olla telkun katsomis seuranani iltaisin, sillä se Mokan lisäksi ovat kaikista mieluiten sylissä.

Gigi on syntynyt 6.2.2013 ja sen isä on komea curly uros Nascardu von sylverymoon ja sen emä on taasen kaunis Almond's Serpentiini, jonka isä on taasen jo lähes legendaariseksi marsuksi (kokonsa vuoksi) noussut Mind the Gap. Gigi omaa kauniin pään, jollaista marsulassani on kaivattukin.

Tulevaisuudessa Gigi saa sulhasekseen Dannyn (Anemone's Damavand) ja tuosta yhdistelmästä olisi toiveissa toki jo ekasta polvesta kiva beige, mutta koska Gigi on Aa -alleelit omaava beige kantaja, niin myös orangeargente poikanen sopisi jatkojalostukseen. Yhdistelmästä voi tulla myös beige -kantaja goldenargentea ja lilacia.

Aki lähti uuteen kotiin

Eilen Aki (Before You Accuse Me, c-poikueesta) lähti uuteen kotiinsa teddy uros "Vompsun" kaveriksi. Jo eilen illalla sainkin uudelta omistajalta kuvaterveisiä, Aki oli todella reippaasti ollut jo eilen välittämättä kodin vaihdosta ja uudesta kaverista.

Aki syntymäpäivänään 14.5.2013

Aki äitinsä Mokan kanssa 1 viikon iässä 5/2013

Aki ulkoilee 3 viikkoisena 6/2013

Aki ulkoilee sisarustensa ja emonsa kanssa 3 viikkoisena

Aki 5 viikkoisena 6/2013

Toivommekin, että jatkossakin Akilla ja Vompsulla menee hyvin yksiin ja jäämme odottelemaan terveisiä jatkossakin tältä suurelta sydänten murskaajalta :)

Kuvia, hurjan isot poikaset

Mun pikkupoikaset ovat kasvaneet aivan liian nopeasti ja viikon kuluttua "Aki" jo muuttaa uuteen kotiinsa. Putte ja Molinahan jäävät itselleni kotiin kasvamaan ja talvella molemmat pääsevät reffailemaan tulevien kumppaneitteinsa kanssa.

u. Before You Accuse Me "Aki" 314g

u. I Put A Spell On You "Putte" 375g

n. Molina 346g

n. Snowblind "Snow" on jo 4kk ja painaa 504g

Toi Putte on kyllä melkoinen persoona, kun komentelee itseään neljä kertaa isompaa Lystiä. Toivottavasti noiden kahden yhteiselo sujuu ongelmitta Akin lähdönkin jälkeen. Aki vuorostaan kiltisti alistuu aikuiselle urokselle, joten tulee varmasti hyvin juttuun uudessa kodissa (tai näin ainakin toivomme kovasti).

Molina on melko ujohko tyttö ja vaikuttaisi olevan tyynesti omalla paikallaan naaraslauman alimmaisena. Snow taasen on poikasesta asti ollut myös hyvin rauhallinen tapaus ja noi molemmat jättävät varmasti tulevaisuudessakin johtajan paikan suosiolla jollekin muulle.

Jurvan näyttelyt ja sieltä kotiin tuomiset

Eilen olivat Jurvan SMY:n näyttelyt. Päivä oli tosi kiva ja paikka oli kylmyyttä ja ampiaisia lukuunottamatta tosi kiva (se oli semmonen sali, missä ei ollut eristeitä ja seinien yläosissa suoraan ulos raot, joten ampparit pääsi sisälle).

Mehän tosiaan ajettiin täältä Oulusta jo perjantaina Jurvaan ja yövyttiin nuorisoseuran tiloissa. Minäkin jopa sain hieman nukuttua vieraassa paikassa, mutta kyllä sitä oli aamulla väsynyt. Näyttelyt alko 10. joten pitkiä yöunia ei ehtinyt saamaan, kun perillä oltiin illalla vasta 23.30 ja menihän siinä reippaasti yli 1,5 tuntia ennen ku kaikki oli laitettuna :D

Mulla oli ekana vuorossa Ice kahdessa ulkomoutoluokassa tuomareina Hanna Lahtinen (Icen kasvattaja) ja Dorte Hansen. Molemmat sijoittivat Icen 3/3 kilpakumppaneina olivat FI MVA EPET VV4-12 VPET3-12 Almond's Ice Princess "Ariel" (Icen ihana tytär) ja Almond's Mangolia Blossom. Noiden kahden rinnalla Ice näytti hyvin pieneltä ja laihalta (vaikka on kyllä oikeesti hyvän kokoinen, se vaan ei osaa kerryttää massaa tarpeeksi), mikä näkyi arvosteluissakin. Olen tyytyväinen saamiimme arvosteluihin, ihan Nordiciin ei Icen kanssa suunnata, mutta Jurvassa voitais toistekki kisata UML :)

Snow taasen yllätti pet-luokassa ja omaa nyt yhden Eliittipet -kortin, mun ihana oma kasvatti <3 Ohessa Snown arvostelu, tuomarina oli Katriina Hautala;

Snow, 3kk
Yleiskunto 23/25; mukavan sopusuhtainen nuori neiti
Käsiteltävyys 19/20; rento ja miellyttävä käsitellä
Turkki 14/15; puhdas, siisti
Kynnet&Tassunpohjat 10/10; ok
Rasvarauhanen 10/10; puhdas
Hampaat 5/5; näytti kiltisti
Korvat 5/5; puhtaat
Siölmät 5/5;
Yleisvaikutelma 5/5; lupaava pieni paketti
Yht. 96/100 ja PPM2 + Eliittipet -kortti ja KUMA kokonaisuudesta

Näyttelyreissusta kotiin tuomisina myöskin Katriina Hautalalta kolme marsua. Ihania kaikki ja ootan, että pääsen niitä kuukauden kuluttua kunnolla härppimään kun ovat suorittaneet karanteenin. Pari kuvaa kuitenkin niistä napsiin samalla kun ne siirrettiin Katriinan boxista mun boxiin. Tulokkaista siis paremmat kuvat kun pääsevät pois karanteenista ja enemmän tietoja niistä, kunhan paperit saapuvat :)

Beige dalmatian naaras

Beige härpäke uros

Beige/white uros

Hunaja ja Orchid uudessa kodissa

Hunajakakku ja Orchid lähtivät uuteen kotiinsa toukokuun 26. päivä. Olen kaikessa kiireessä unohtanut näemmä kirjoittaa tuon Hunajan sairaskertomuksen loppuun ja tällä hetkellä täytyy myöntää etten loppuja yksityiskohtia muista. Kuitenkin hampaat kasvoivat hyvin takaisin ja se pääsi muuttamaan uuteen kotiin.

Koti, mihin tytöt pääsivät vaikuttaa hyvin ihanalta, harvase päivä saan sähköpostiin kuvia tytöistä ja kuulen niiden kuulumisia, parempaa en voisi toivoa! Tytöt ovat kotiutuneet hyvin ja niitä lellitään oikein kovasti ^^

Tässä ohessa tytöistä kuvia minulla ollessa, molemmat ovat kyllä niin kauniita <3

Hunaja minulle saapuessaan 10/2012

Hunaja odottaessaan b-poikuetta 2/2013

Hunaja ennen uuteen kotiin lähtöä 5/2013

Orchid syntymäpäivänään 20.3.2013

Orchid 3 viikkoisena 4/2013

Orchid ennen uuteen kotiin lähtöä 5/2013

Toivotaan tytöille monia iloisia ja huolettomia päiviä :)

Odottavan aika on pitkä..

Tällä kertaa ei kuitenkaan odoteta poikasia, vaan Jurvan näyttelyitä, jotka pidetään 15.6 eli 8 yön päästä. Olen lähdössä Icen kanssa kokeilemaan UML, ei me mitään odoteta, mutta kyllä mua jännittää, varsinkin kun Icen kasvattaja näkee siellä tytön pitkästä aikaa.

Petteilemään menen myös samoihin näyttelyihin Snown ja Lystin kanssa. Lystihän päätti tuhota toukokuisten näyttelyiden jälkeen turkkinsa siihen malliin, että klipattuun luokkaan emme pystyneet lähtemään, joten petteillään sitten, ei Lysti siellä klipattujen luokassa olisikaan pärjännyt.

Olen jo facebook ryhmässäni uskaltautunut kertomaan, että syy miksi odotan noita näyttelyitä niin mahdottoman paljon ei ole pelkästään Icen eka UML -esittäminen, vaan että mulle saapuu kyseisistä näyttelyistä viimein beigejä marsuja, oh tuota odotusta ja jännitystä.. Onneksi enää 8 yötä jäljellä!

Ja ehkäpä uskallan kertoa, että myös heinäkuussa on marsulaamme tulossa uusia tulokkaita / uusi tulokas. Ihana lunkarya peruaani, Nik-L-Nip tyttönen on mulle varattuna Jannikan marsulasta ja saapuu mulle Turun näyttelyiden yhteydessä kavereiden kyyditsemänä, itsehän en ole Turkuun lähdössä. Mä rakastuin "Nikiin" jo kun se syntyi ja Jannika siitä ensimmäiset kuvat julkaisi ja sen jälkeen olen seurannut tytön elämää. Se on nyt tehnyt yhdet poikaset, mutta mulle tyttö tulee ihan vain lemmikiksi, kun lemmikeitäkin pitää olla, eikös vain? ;)

Tuosta toisesta mahdollisesta heinäkuun tulokkaasta en puhukkaan enempää, koska asia ei ole yhtään varmaa. Kyllä se on mulle tulossa, mutta se, milloin ja miten, on vielä hyvin epävarmaa, mutta sen verran uskallan siitä vihjaista, että se on jotain, mitä mun marsulaan on kovasti kaivattu ja jonka hakisin heti, jos pystyisin!

Kesä

Se on kesä ja kärpäset tai siis ampiaiset.. Marsut ei onneksi niistä välitä, mutta mulla itselläni on niiden kanssa kyllä liikaakin harmia. Tämän vuoksi marsut ulkoilevat aamuisin ja iltaisin, koska päivällä pysyn itse visusti sisällä kaukana pörräävistä öttisistä, jotka viihtyvät takapihallani.

Eilen eli 3.6 pääsivät ukkosrintamien välillä marsut ulkoilemaan marsukaapin siivouksen ajaksi. Viimeisten marsujen kanssa ehdittiin juuri takaisin sisälle ennen kuin tuuliyltyi ja taivas aukeni. Ohessa kuvia marsujen ensimmäisestä ulkoilusta.

Molina, Snow, Putte, Aki ja Mokka

Molina yrittää päästä Elsin luo.

Aki.

Elsi komentaa Gigiä

Teddy <3

Lysti ignorraa Iceä.

Ice ja Mummo.

Tällä hetkellä Ice ja Mummo ovat vielä ulkona, kohta nekin pääsevät sisälle ja huomenna ilman salliessa ulkoilemme lisää. Noiden ulkoilua on kyllä niin kiva seurata, kun Mummo ainakin on niin tohkeissaan ruohosta ja pikkumarsut ovat niin tomerana tutkimassa uutta maailmaa.

Tänään myös pikku-Aki virallisesti varattiin, se muuttaa kolmen viikon päästä teddy uroksen kaveriksi, kun tuolta toidselta kaveri kuoli vasta. Samassa taloudessa on myös kaksi marsutyttöä, jotka majailevat huoneen toisella laidalla. Varmasti hyvä koti tiedossa ja se jos mikä lämmittää mieltä.