Piinaava odotus

Kyllä täytyy myöntää, että tämä odotus on varsin piinaavaa. Hunaja syö ja pyöristyy päivä päivältä. Tänään on menossa 61 vrk tiineyttä, joten vähän aikaa vielä joudutaan odottelemaan.

Hunaja 10.3.2013, 59 vrk tiineyttä

Hunaja on kyllä mallikelpoinen odottaja, se puuhailee normaalisti ja rentoutuu, vaikka tälläkin hetkellä, sen juodessa vettä, näen selvästi sen mahassa käyvän myllerryksen. "Pikkutyttöjen" häkkihän on tuossa viistosti mun seläntakana, joten ovat jatkuvasti sielmieni alla, kun istuskelen tässä koneella.

Odotettavissa on tosiaankin syntyväksi kaksi poikasta ja toivotaan kaikki yhdessä, että kaikki menee hyvin! On liian monta asiaa, mikä vielä voi mennä vikaan ennen kuin poikaset ovat onnellisesti syntyneet ja viimein luovutusiässä.

Pahiksen koti

Nyt tahtoisin esitellä teille hieman Pahiksen kotia, kuvin. Minähän vaihtelen sen asumuksen sisustusta jokaisen siivouksen yhteydessä, jotta koti säilyisi mielekkäänä ja pikkuisen hiiren aivoja stimuloivana. Ohessa olevat kuvat on otettu eilen, kun tein sille uuden pesän marsujen vanhasta salaattipallosta ja sisalnarusta.

Pahis uuden laatikkonsa päällä.

Uusi pesä kokeilussa.

Rimpuilua ^^

Päätystä kuvaa, saviruukun sisällä on Pahiksen ruokakuppi.

Sivusta kuvaa, pajusillan alla on peltinen ämpäri piilopaikkana.

"Jokin outo haju" taitaa Pahis tuumata.

Punaista peltiämpäriä ja uuden pesän kehikkoa lukuun ottamatta olen pyrkinyt käyttämään vain luonnon materiaaleja, jotta Pahiksen asuinympäristö olisi mahdollisimman mukava. Pyrin myös aina sisustaessani sen kotia, mahdollistamaan sille paljon piiloja, joiden turvin pojan on helppo käydä syömässä, juomassa ja muutenkin liikkua dunassa ilman, että kissojen vahtaus häiritsisi pojan kulkua.

Kattihaaste #21

Päätinpäs itsekkin ottaa ensimmäistä kertaa osaa Kattihaasteeseen, vuorossa on #21 Tottelematon.

Mun kissakolmikko on varmaan kurittomin päällä maan, joten kuvamateriaalia tottelemattomuudesta löytyy vaikka millä mitalla ja valinnan teko osallistumiskuvien suhteen oli vaikeaa. Päädyin kuitenkin kissojeni ehkäpä toiseksi ärsyttävimpään tapaan eli jyrsijöitteni kiusaamiseen ja vanhimpiin todistusaineisto kuviin.

Kuvissa Rääpy kiusaa edesmenneitä hamstereitani elokuussa 2008, onneksi yksikään häkki ei tuolloin tippunut hyllystä alas. Tänä päivänä kiusankohteena onkin sitten Pahis-hiireni (marsut ison kokonsa vuoksi saavat olla suhteellisen rauhassa).

Poikue mietteitä kevät 2013

Liiankin hyvässä muistissa on vielä vuoden 2012 marraskuinen tradegia, kun ihastuttava Cila jouduttiin lopettamaan kera 3 poikasen (a-poikue) tiineysmyrkytyksen vuoksi. Se oli hetki, jolloin jouduin oikeasti kunnolla punnitsemaan haluanko ottaa tuota riskiä enää toistamiseen, kestänkö jos joudun vielä menettämään toisen rakkaan naaraan.

Kuitenkin härkää oli otettava sarvista ja joulukuussa 2012 astutin ihastuttavan Mokan Lystillä, osaksi tarkistaakseni Lystin kyvykkyyden ja saadakseni itselleni suklaa- ja pitkänturkinkantaja naaraan Gizmolle morsiammeksi. Valitettavasti Mokka kuitenkin sai keskenmenon tammi-helmikuun 2013 vaihteessa ja jälleen jouduin kasvokkain marsujen yhden vitsauksen kanssa. Onneksi Mokka kuitenkin selviytyi hyvin, kadottamattaa ruokahaluaan.

Tammikuussa 2013 astutin myös Hunajan Gizmolla. Hunajanhan hommasin vartavasten Gizmolle morsiammeksi, sillä on 3.13-6.25% mahdollisuus että Hunaja kantaa punasilmäisyyttä ja täten voisi olla 25% mahdollisuus saada punasilmäisiäpoikasia Hunajasta ja Gizmosta aikaiseksi. Osasyy Hunajan hankintaan oli myös sen kaunis lemonagouti/cream/white väri, minä kun olen harmitellut Ma Cherin ikää, niin Hunaja saa korvata tuon loven.

Divine Mississippi Marshmallow Mudcake "Mokka" x Snowfall's Catalyst "Lysti"

Tällä hetkellä on myös Mokka astutettuna uudelleen Lystillä ja jännitämmekin onko tyttö kantavana. Hunajan kantavuudesta ei ole vielä 100% varmuutta, mutta sekin asia selvinnee pian, sillä astutuksesta tulee torstaina 21.2 kuluneeksi 6 viikkoa. Elämme siis marsulassamme varsin jännittäviä aikoja!

Mokan ja Lystin mahdollisista poikasistahan on siis tarkoitus jättää naaras itselleni. Väreinähän ei pitäisi tulla muuta kuin black/golden ja black/golden/white poikasia, mutta emme pois sulje myöskään mahdollisuutta, että Lystin suvusta löytyisi yllätyksiä kauempana suvussa (siis jotain muuta kuin dominoivaa mustaa tai goldenagoutia), Mokan suku kuitenkin on melko kirjava, joten sieltä voi tullakin mielenkiintoisia ylläreitä. Karvanlaadulta vuorostaan odotamme sileäkarvaisia, joilla voi olla ns. peruaanirusetit.

Hunaja x Gizmo

Hunajan ja Gizmon poikaset vuorostaan voivat olla paljon kirjavampaa kuntaa (oikeastaan melkein kaikki marsujen värit mahdolliset), mutta sieltä kotiin tahtoisin naaraspoikasen, jolla olisi punaiset silmät, myös bb alleelit omaava olisi otollinen kotiin jäävä naaraana, mikäli punasilmäisiä ei synny. Karvanlaadultaan on odotettavissa sileäkarvaisia poikasia, joilla voi olla peruaaninrusetit. Myöskään mahdollisuutta pitkäkarvaisiin poikasiin emme voi pois sulkea, sillä vaikka Hunajan kummallakaan vanhemmalla ei ole pitkääturkkia, niin niistä jompikumpi voi hyvinkin sitä kantaa.

El Diablo "Pahis"

Vaikkei eilisissä näyttelyissä mulla ollutkaan omia marsuja mukana, oli päivä varsin antoisa, sillä kotiin viemisinä sai laumani jatkoa, pienestä hiirestä.

Pahis saapui 9.2.2012

Black fox värisen uros hiiren kasvattjaa on Eve Immonen, Kajaanista. Nimekseen se sai El Diablo ja lempinimenä on vaatimattomasti vain Pahis. Poika on syntynyt 17.12.2012 (helppo muistaa, kun Teddy syntynyt myös 17.12).

Voitte kuvitella, kuinka hassu olo oli pidellä noin 10 -vuoden tauon jälkeen hiirtä kädessä. Se on niin pikkuruinen (varsinkin, kun oon viime aikoina tottunut noihin marsuihin). Vilkaskis Pahis on vielä, mutta kyllä se tuosta rauhottuu, kun itse saan varmuutta käsittelyyn.

Pahis on mun oma henkilökohtainen mussukka lemmikki. Se tulee kulkemaan ainakin muutamissa pet-näyttelyissä mukana (samallahan se menee, ku marsutkin, helpommin vain), en mie odota siltä mitään menestystä, kuhan huvikseni sen kanssa värkkäilen. Suuntaammekin ensiksi Pahiksen kanssa 6.4 oleviin Kajaanin näyttelyihin, kasvattajan reviirille, toivottavasti emme tuota pettymystä!

Mocca "Teddy"

Nyt on viimein aika kirjoittaa esittely Moccasta, kotoisammin ihan vain Teddystä. Ylisuloisesta, seurallisesta ja valloittavasta tyypistä, jolla on aimoannos naistennaurattajan geenejä.

Teddy tammikuussa 2013

Sain 15.11 2012 sähköpostia, jossa minulle tarjottiin kolmea teddyä. Minä jo kiltäydyin, mutta onneksi marsujen omistaja oli sinnikäs ja lopulta 25.11 kävin hakemassa yhden heistä eli Teddyn Oulun Kärkkäisen pihalta. Syy miksi päädyin kuitenkin ottamaan yhden näistä kolmesta, joita minulle tarjottiin olin se, kuinka hyvän sävyinen beige oli kyseessä ja minähän etsiin juurikin beigeä.

Alkuun Teddykin kävi läpi karanteenin ja sienihoidot ihan kaiken varalta. Jouduimme jatkamaan sen karanteenia ulkoloisepäilyn vuoksi ja 5.1.2013, Teddy vasta pääsi yksityisestä karanteenistaan pois, kun koko lauma joutui karanteeniin ulkoloisen vuoksi. Valitettavasti kumpikaan aikaisemmista uroksistani ei välittänyt Teddyn seurasta, joten jouduin majoittamaan Teddyn yksin.

Teddy on kotiutunut marsulani elämään hyvin. Se on erittäin seurallinen ja aina kerjäämässä herkkuja tai ulospääsyä häkistä. Eniten se haluaisi päästä alempaan kerrokseen tyttöjen tykö, mutta vielä ei ole sen aika. Tarkoitus on kuitenkin etsiä Teddylle morsiammeksi chocolate tai beige naaras, mahdollisesti teddy rotuinen, mutta katsotaan miten tämä homma menee, mulla kun on itselläni tänä vuonna muutto edessä, niin se hieman rajoittaa uusien naaraiden etsimistä, kun en karanteeneja muutonaikaan ainakaan voi suorittaa.

Vaikka Teddy onkin lähespuhdasrotuinen, ei sitä ole rekisteröity. Itselläni ei ole aikomusta sitä rekisteröidä, koska sen turkki ei ole aivan vaaditun lainen. Siksi unelmoinkin Teddylle morsiammeksi teddyä, jotta mahdollisesti seuraavassa sukupolvessa olisi se näyttely teddy. Noh kuitenkin, Teddyn kanssa me suuntaamme pet-näyttelyihin. Emme vielä helmikuussa, mutta tänä vuonna kuitenkin, ensimmäiset näyttelyt joihin on tarkoitus ainakin mennä on 4H:n ja OSJH:n yhteistyössä järjestämät näyttelyt Kajaanissa 6.4.

Karanteeni

Uusi vuosi alkoi marsulassamme sitten karanteenilla (taas vaihteeksi). Marsulaamme oli päässyt livahtamaan kapi (syyhypunkki) ja tartunta levisi nopeasti. Karanteenimme loppuu kuitenkin jo ennen kuun loppua, joten osan marsuista saatan ottaa mukaan 9.2 oleviin OSJH:n näyttelyihin.

Mokka on yritetty astuttaa Lystillä jo kaksi kertaa, mutta valitettavasti tuloksetta. Eilen nimittäin totesin jälleen Mokalla kiiman ja yhdistinkin sen nyt sitten Gizmon kanssa. Myös Hunaja on viettänyt yön Gizmon seurassa, joten nyt jännitetään saadaanko me poikasia maaliskuussa. Mikäli molemmat tytöt tulevat kantavaksi Gizmolle, niin voimme kastoroida pojan heti kun olen saanut säästettyä rahat tähän operaatioon (ja vähän ylikin, mahdollisen komplikaation hoitoa varten). Täällä Oulussa kun marsun kastoroiminen maksaa suunnilleen sen 130€, joten ihan niin vain ei työttömän kukkarosta tuota operaatiota makseta.

Ice ja Mummo tammikuussa 2013

Sitten pääsemmekin iloisempiin uutisiin. Kuten olen kertonut, niin Icehän on odotellut kaverikseen Gizmoa (kastoroimisen jälkeen), kuitenkin nyt on hommat vähän muuttuneet, sillä Ice hyväksyi Mummon kaverikseen! Tytöt ovat aivan mahtava pariskunta ja tekevät kaiken yhdessä. Ice on totta kai pomo, mutta Mummoa kohtaan todella suopea. Gizmo tullaan kastoroinnin jälkeen jokatapauksessa kokeilemaan yksiin Icen ja Mummon kanssa, mutta nyt asialla ei ole niin kiire.

Niin ja vallan meinasin unohtaa kertoa, että tuon kapi tartunnan vuoksi myös Teddy on päässyt pois karanteenista. Valitettavasti kumpikaan pojista ei sietänyt Teddyä, niin se asustaa yksin. Myös Gizmo ja Lysti asuvat nykyään yksin, sillä pojat alkoivat sen verran paljon tapella Lystin treffattua Mokan kanssa, että niiden erottaminen tuli aiheelliseksi. Katsotaan nyt yritänkö pojista vielä muodostaa pareja tai laumaa myöhemmin, mutta nyt edetään jonkin aikaa näin.