Kauhujen kesäkuu

Jäänyt tämän blogin päivittäminen todella vähäiselle. Ei ole ollut voimia ottaa härkää sarvista ja kirjoittaa.

Loven kuoleman jälkeen alkoi marsulassamme todelliset kauhun hetket, kun marsuja alkoi menehtymään yksi toisensa jälkeen. Aluksi erillään olleista uusista beigeistä kuoli kaksi ja ajattelimme, että kysymyksessä olisi ollut vain niillä ollut, niihin rajoittunut juttu, kunnes alkoi muitakin marsuja kuolla.

Eläinlääkärit eivät ennen juhannusta voineet auttaa, erääseen eläinlääkäriin meni usko totaalisestä tämän ehdottaneen ettei voi tehdä mitään ennen kuin odotan että lisää marsuja kuolee ja lähetän Eviralle avattavaksi. En halunnut kuullakkaan sellaista ja olin aivan masennuksen partaalla. Marsuja oli kuollut jo viisi. Samana iltana kun eläinlääkäreiden kanssa keskusteliin ja apua etsiin, kuoli illalla oma kasvattini Lily. Olin samaisena päivänä vaihtanut marsuille kaikki aluset, desinfioinut niiden asuintilat, hakenut kokonaan uutta heinää ja lopettanut tuoreruokien antamisen. Lisäksi koska marsut tuntuivat kaasuisilta aloittiin kaikille (myös oireettomille) Dislaflytyl kuurin.

Seuraavana iltana rakas, rakas Pekoni menehtyi, mutta osa edellisenä iltana kaasuuntuneelta tuntuneista marsuista oli pirteämpänä.

Pekoni jäi viimeiseksi kuolleeksi. Valitettavasti se ei saanut Fuffea tiineeksi. Beige projekti on sikäli vaakalaudalla, että marsulassa on nyt enää kaksi astutukseen soveltuvaa naarasta (kun Fuffea en uskalla enää yrittää, jää tähän sitten lemmikiksi vaikka sen jalostusnaaraaksi hommasinkin) ja projektiin sopivia uroksia kolme kappaletta.

Tänä vuonna ei ole uusia poikueita luvassa!

Mutta pieni hiljentyminen vielä kesäkuisten kauhuviikkojen aikana menehtyneiden marsujen muistoksi;
This I Love "Love", beige/white naaras, oma kasvatti
Habanero's Random Task "Fantom", beige tan uros, kasvattaja Anu Saarela
Rise From Ashes "Feeniks / Kenopää", beige uros kasvattaja Jan Shop
Fredi "Mummo", golden agouti/golden naaras, kasvattaja tuntematon
My Sweet Lily "Lily", chocolate/golden naaras, oma kasvatti
Imargos Bei-Con "Pekoni", beige uros, kasvattaja Helena Rehnström
Every Rose Has Its Trones "Rose" orange argente naaras, oma kasvatti

Syynä tähän kaikkeen täytyi olla ruokamyrkytys, joko tuoreruuista tai heinästä johtuva, itse veikkaisin tuota tuoreruokaa, sillä samaa heinää syöneet kanit (jotka ovat tunnetusti herkkämahaisia otuksia) olivat pirteitä ja kunnossa.. Kanit saivat myös tuoreruokansa pihalta, marsujen kanssa emme olleet vielä siirtyneet ruohonsyöntiin vaan ne söivät kaupasta hommattuja vihanneksia ja kasviksia. Joten tuo tuoreruoka on vahvempi arvaukseni syyksi. Että näin voi käydä vaikka ruuat hyvin peseekin, koskaan ei voi tietää. Voi kun olsimme vain heti hoksanneet ruokamyrkytyksen mahdollisuuden, niin olisimme voineet ehkä ehtiä pelastaan osan nyt kuolleista.

Kuulumisia ja tulevaisuuden suunnitelmia

Niin vain homma eteni niin, että Ice hyväksyi Sohvin laumaansa ja kyllä oon tyytyväinen noiden kolmen vanhuksen yhteiseloon. Ihania ovat ja niiden touhuja jaksais seurata vaikka kuinka kauan. Välillä toki kinataan kun yritetään selvittää viel kuka onkaan se kaikista pomoin, joka muuten näyttäisi edelleen olevan Mummo.

Sohvin olen laittanut antibioottikuurille eilen hengitysteistä kuuluvan rohinan vuoksi. Toivotaan, että antibiootit purevat ja Sohvin olo paranee. Olin jo valmiiksi varautunut kaikkeen mahdolliseen mitä vanhan marsun kodin vaihto voi aiheuttaa, joten jospa tämä tästä. Lääkkeistä Sohvi ei kyllä yhtään pidä, mutta hyvä vaan että taistelee vastaan, pitää sitä luonnetta olla!

Snow on muuttanut Beiben kanssa kahdestaan asumaan ja odottamaan Snow laskettua aikaa. Poikasia odotettavissa 18-24.1 välisenä aikana. Ensimmäistä kertaa meillä onkin tilanne, ettei tarkka astumisajankohta ole tiedossa, joten laskettuaika on nyt sitten tuon viikon pituinen. Jännitys tiivistyy..


Lähitulevaisuudessa Gigi pääsee urokselle uudestaan. Beibekin menee takaisin urokselle, mikäli sen paino on tarpeeksi noussut kuun loppuun mennessä. Jos taasen miellyttävää painoa ei Beibelle ole saatu nousemaan, jää se rauhassa viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Gigin tuleva sulhanen nyt riippuupi ihan Beibestä. Jos Beiben voi astuttaa, ni edelliset yhdistelmät toistetaan, mutta jos Beibeä ei voi astuttaa, niin silloin Gigi astutetaan Pekonilla.

Kevään aikana keräilen tarvikkeita mittavaa projektia varten. Marsuille on tulossa uusi asumus. Kuusi kerroksinen rautahyllykkö, joka on 190cm leveä ja 50 cm. Hyllykön osat ovat jo etupihallani odottamassa puhdistusta ja sisään tuontia, mutta lisäksi pitää käydä ostamassa pultteja + muttereita, kulmarautoja ja kaikkee muuta mukavaa. Onpa kyllä tosi kiva päästä hommaamaan marsuille lisää tilaa. Kunhan toi hylly valmistuu (arviolta kesällä), niin silloin kaikki marsut muuttavat siihen ja pääsen korjailemaan ja ehostamaan tota nykyistä kaappia nätimmäksi ja kestävämmäksi, tällä hetkellä kun juomapullot aiheuttavat pienoisia ongelmia.

Marsujen ruokintaan on myös tulossa muutosta. Vielä toistaiseksi pohjana toimii Black Horsen Basic -hevosrehu, mutta nyt siihen tuli rinnalle pohjaksi Racingin Greenline -alfa alfa hevosrehu. Lisänä pohjassa tulee olemaan kaura, kunhan saan sitä kuivaamolta. Tuohon kolmen aineksen pohjaan sekoitetaan sitten niitä mahdollisia näyttelyvoittoja ja niiden puutteessa kaikkee kivaa, mitä kaupasta sattuu matkaan mm. Altromia, Freddyä yms. marsupellettiä ja siemensekoituksia.

Sohvi saapui taloon + kuvia joitakin

Eilen 4.1. saapui laumaamme uusi jäsen, kun 5,5 vuotias neitokainen Sohvi, viralliselta nimeltään So What asettui taloksi. Sohvi on eng.crest red kaunokainen, viralliset paperit omaava, mutta näyttelyissä se ei ole käynyt. Se on syntynyt 13.5.2008 ja sen kasvattaja on Juhani Nivala.

Sohvia kokeillaan ensin tohon Icen ja Mummon eläkeläislaumaan, mutta mikäli Ice ei uutta kaveria suvaitse, niin pääsee Sohvi tohon isompaan naaraslaumaan. Pari viikkoa tässä nyt ensin seuraillaan tilannetta, ennen kuin laumaan kokeillaan.

Eilen myös kaverini kävi kuvaamassa eläimiä. Kuvat on siis ottanut Jukka Dahl jdfoto.kuvat.fi

Neiti

Are you talking to me?

Kaunis, kaunis <3

Ice

Ice ja Neiti

<3

Mummosta tuli virallinen jdfoton mainosmarsu

Naatiskelee

So What eli Sohvi on todella kaunis

Ja Sohvin väri on jotain niin ihanaa.

Veeti, sohvan kuningas

Kuvattavana oleminen meinaa väsyttää

Pekoni kulta.

Pekoni <3

Karanteeni

Uusi vuosi alkoi marsulassamme sitten karanteenilla (taas vaihteeksi). Marsulaamme oli päässyt livahtamaan kapi (syyhypunkki) ja tartunta levisi nopeasti. Karanteenimme loppuu kuitenkin jo ennen kuun loppua, joten osan marsuista saatan ottaa mukaan 9.2 oleviin OSJH:n näyttelyihin.

Mokka on yritetty astuttaa Lystillä jo kaksi kertaa, mutta valitettavasti tuloksetta. Eilen nimittäin totesin jälleen Mokalla kiiman ja yhdistinkin sen nyt sitten Gizmon kanssa. Myös Hunaja on viettänyt yön Gizmon seurassa, joten nyt jännitetään saadaanko me poikasia maaliskuussa. Mikäli molemmat tytöt tulevat kantavaksi Gizmolle, niin voimme kastoroida pojan heti kun olen saanut säästettyä rahat tähän operaatioon (ja vähän ylikin, mahdollisen komplikaation hoitoa varten). Täällä Oulussa kun marsun kastoroiminen maksaa suunnilleen sen 130€, joten ihan niin vain ei työttömän kukkarosta tuota operaatiota makseta.

Ice ja Mummo tammikuussa 2013

Sitten pääsemmekin iloisempiin uutisiin. Kuten olen kertonut, niin Icehän on odotellut kaverikseen Gizmoa (kastoroimisen jälkeen), kuitenkin nyt on hommat vähän muuttuneet, sillä Ice hyväksyi Mummon kaverikseen! Tytöt ovat aivan mahtava pariskunta ja tekevät kaiken yhdessä. Ice on totta kai pomo, mutta Mummoa kohtaan todella suopea. Gizmo tullaan kastoroinnin jälkeen jokatapauksessa kokeilemaan yksiin Icen ja Mummon kanssa, mutta nyt asialla ei ole niin kiire.

Niin ja vallan meinasin unohtaa kertoa, että tuon kapi tartunnan vuoksi myös Teddy on päässyt pois karanteenista. Valitettavasti kumpikaan pojista ei sietänyt Teddyä, niin se asustaa yksin. Myös Gizmo ja Lysti asuvat nykyään yksin, sillä pojat alkoivat sen verran paljon tapella Lystin treffattua Mokan kanssa, että niiden erottaminen tuli aiheelliseksi. Katsotaan nyt yritänkö pojista vielä muodostaa pareja tai laumaa myöhemmin, mutta nyt edetään jonkin aikaa näin.

Joulumarsula; Hyvää Joulua

Tässä olisi teille pienoinen joululaulu, sävelmänä toimii yllätys yllätys, Joulumaa, joka on mielestäni kaunein joululaulu ikinä. Tässä teille siis, muutaman kuvan siivittämänä;

Joulumarsula

Hunaja, Mokka ja Mummo.

Joulumarsulaan marsuväki tietä kysyy;

Sinne saattaa eksyä, vaikka paikallansa pysyy.
Katson marsun silmiä ja niiden tuikkinaa
Oulunsalosta etsittävä on mun joulumarsulaa.

Joulumarsula on muutakin kuin Lysti ja Mokka
Joulumarsula on Mummoseni mieletön pokka
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumarsula kun löytyy Oulun vierestä.

Joulumarsulasta kuuluu kaiken laista
Kuinka Gizmo kurisee ja on niin rauhallista
Voi, jos jostain saada voisin vielä sen beigen marsun
Silloin Icekin saisi itsellensä lauman.

Ice ja Gizmo

Joulumarsula on muutakin kuin Teddy ja Hunaja
Joulumarsula on Elsinkin syömis rauha.
Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä
Joulumarsula kun löytyy Oulun vierestä.

Joulumarsulasta uskoo moni marsun löytävänsä
Mutta sielläpä asuukin myös kolme kisumisua
Marsua kun rakastaa niin mikään ei riitä
Itseltään on kiellettävä omistajan vain loma.

Hyvää Joulua kaikille!

Pieni mainos ja tietty kuulumisia.

Ensinnäkin mainostetaanpas Aidan Marsumaailma blogissa olevaa Joulukalenteria, jonka kolmannessa luukussa arvotaan toinen marsuaiheinen kaulakoru. Osallistumisaikaa arvontaan on 14.12 klo 9.00 saakka. Aidan blogiin ja arvontaan pääset tästä, käythän osallistumassa.

Sitten ihan asiaan eli eläinten kuviin ja kuulumisiin. Kuvat on otettu jo aikaisemmin, mutta kuulumisten osalta kerron ihan viimeisimmät jutut.

Gizmo heinäkuussa 2012

Gizmo, tuo rakas, rakas hurmurini kovasti yrittää hurista Lystille ja alistaa toisen valtaansa. Jännityksellä odotan, miten poikien valtataistelu tulee päättymään ja toivon todella, että heistä lopulta tulisi ystäviä tai ainakin oppisivat sietämään toisiaan.

Gizmo on luonteeltaan ehkäpä hieman enemmän päälle päsmäri kuin arvasinkaan ja ellei sen huristelut ala rauhoittumaan, niin eihän sen häkkikaverina kukaan jaksa pitemmän päälle (ei jaksanut Tahvokaan, joka suivaantui niin kovasti, että lopputuloksena oli toisiaan vihaavat urokset ja Gizmolla toinen yläetuhammas poikki, emme halua tuon tilanteen uusiutuvan!). Joten pidetään yhä peukut pystyssä.

Lysti joulukuussa 2012

Lysti on vielä hieman arka minua kohtaa ja piiloon pitää mennä kovaa kyytiä, mikäli hän vain huomaa minun lähestyvän kaappia ja hoidettaessa ei pojalla ole vielä malttia pysyä paikoillaan kovin pitkään. Myöskään joulukuvaaminen ei oikein onnistunut, Lysti yritti hypätä pöydältä alas (onneksi olin valppaana).

Lysti on kyllä päivä päivältä hurmaavampi persoona, sen kuikuttelua on kiva kuunnella, kun se hommailee omiaan. Ikävä kyllä Gizmon alistusyritykset ovat alkaneet käydä sen hermoille ja toisinaan kaapista kuuluu kova hampaitten narskutus, joka välillä johtaa takaa-ajoon. Marsupalloa en ole vielä todistanut, enkä usko heidän siihen vielä ajautuneenkaan, koska sillä välin, kun Lysti ei narskuttele hampaitaan, niin pojat syövät heinäkasalla sulassa sovussa. Pitää vain toivoa, että Lystin antaisi Gizmolle periksi ja yhteiselo voisi jatkua tasaisesti, sillä muuten pojat ovat kyllä todella muka pari, mutta siitäkin huolimatta Gizmo oli purrut Lystiä silmästä ja huomenna on edessä lääkäri reissu. Onneksi toi silmä ei näytä kovin pahalta, mutta epäilen sen saavan ainakin silmätipat.

Teddy saapui marraskuussa 2012.

Teddyyn en ole vielä kovinkaan kovasti päässyt tutustumaan, poika kun on vielä tuolla karanteenissa. Ensiviikon torstaina kuitenkin Teddykin pääsee muiden pariin ja tarkoitus olisi saada pojista aikaiseksi kolmen lauma, mutta olen myös varautunut tappioon ja pojille onkin varattuna vielä kaapista kolme kerrosta.

Teddy on hyvä käsitellä ja todella kova touhaamaan kaikkea. Sitä ei tunnu yhtään häiritsevät se seikka, että se joutuu olemaan yksin tuolla saunassa vaan todella luottavaisesti ja rohkeasti se dunassaan temmeltää ja pesäkoppipahvilaatikko tuntuukin olevan sille aivan turha. Ja voi, että maltan tuskin odottaa, että saan sen tuolta karanteenista kunnolla hyppysiini, poika saa muun muassa kunnon trimmauksen (okei, trimmausopettelun, minä kun vasta tutustun marsun trimmaamisen saloihin ja teddyn trimmaus on vielä vieraampi homma mulle kuin sileäkarvaisen).

Liekkö tässä selviäisi Mummon pitkän iän
salaisuus? Kuva otettu joulukuussa 2012.

Mummo porskuttaa menemään hyvää vauhtia, eikä siitä heti uskoisi sen täyttäneen viime kuussa jo 4 vuotta. Mummo onkin omasta mielestään vielä hyvinkin viriili nuorikko ja kiimat tulee epäsäännöllisen säännöllisesti ajallaan (ei ole ollut tarvetta laskea sen kiimaväliä).

Nenäviirusta emme kuitenkaan ole vielä päässeet eroon ja Mummo paran takajalkojen tassunpohjat tuottavat mulle todellista päänvaivaa, ne kun ovat kuivat vaikka kuinka rasvaisin ja kahdesta negatiivisesta sieniviljelystä huolimatta pelkään kuivimisen olevan jotain aivan muuta.. Jatkamme rasvailua ja uskomme kuiviin tassunpohjiin, sillä muita oireita ei Mummolla tai kenelläkään muulla ole. Mikäli jotain ilmenisi, niin toki lääkäriin menisimme heti, muussa tapauksessa aion kuitenkin ottaa ja teettä laumaviljelyn koko poppoosta ensi vuoden alussa, ennen ensimmäisiä OSJH:n näyttelyitä.

Elsi, ma cheri voi paksusti. Vaikka kaikkeni olen yrittänyt, niin matamin paino vain nousee ja keinot alkavat loppua. Viimeisimpänä keinona, jos toi paino ei ala laskemaan ja vakiintumaan, niin mun täytyy varmaan eristää Elsi omaan yksiöönsä siksi aikaa, että saamme painon kohdilleen, mutta en todellakaan haluaisi turvautua tuohon keinoon.

Elsi juuri marsukaappiin muuttaneena marraskuu 2012.

Muuten Elsillä menee hyvin ja pikkutyttöjen laumaan tulo on pitänyt matamin melko kiireisenä, sillä nenäkkäät tulokkaat eivät oikein tahdo pysyä ruodussa ja erossa Elsin heinäkasasta.. Johtajan asemassa oleva Elsihän on sitä mieltä totta kai, että kaikki ruoka kuuluu yksin hänelle (ikävä kyllä).

Elsi on kuitenkin alkanut tottumaan ajatukseen uusista laumakavereista ja päivä päivältä niitä vähemmän ajattaa, vielä ei kuitenkaan pikkutytöt voi täysin hengähtää, sillä Elsi on lähes kokoajan valppaana eri asia on jaksaako rehevä matamimme sillä hetkellä välittää muiden nenäkkyydestä.

Ice marraskuussa 2012.

Ice voi hyvin ja sen paino on kivasti noussut saapumisensa jälkeen. Enää ei huomaa sen saaneen jonkin aikaa sitten poikaset, joten hyvin on mamma palautunut.

Ulkoillessa tyttö on ottanut melko iisisti aidan takaiset laumakaverinsa. Icehän ei oikein sulata muita naaraita ja se asuukin siksi yksin kaapin alimmassa kerroksessa ja silloin kun se ei ulkoile muiden marsujen kanssa, niin sillä on aika usein joku kissoistani seurana (mun kissat tykkää istua Icen sopen vieressä ja seurata sen tekemisiä).

Aluksi kissat olivat Icestä hieman pelottavia, eikä tyttö uskaltanut esiin, jos kissoja oli näkyvillä, mutta pari päivää totuteltuaan ajatukseen, ei Ice ole kissoista enää millänsäkään.

Hunaja ja Mokka joulukuussa 2012.

Mokka, jonka pitäisi olla luonteeltaan todella uskalias, utelias yms. on tällä hetkellä lauman arin. Hoidettaessa se on todella mukava, mutta tuolla kaapissa se juoksee mua karkuun Lystiäkin nopeampaa. Muutenkin Mokka vetäytyy laumassa melko paljon syrjään, mutta kyllä se päivä päivältä paremmin soljuu tonne lauman sekaan.

Toistaiseksi en ole Mokalla huomannut kiimaa, joten sen bongaamista jatketaan. Meidän marsulassa kun pyritään astuttaan marsut kiimasta, niin laumaan palaaminen sujuis kaikilla paremmin.

Hunaja taasen on todella ihana ja sopeutuvainen. Siitä kasvaa kyllä suuri persoonallisuus. Se väistää kyllä Elsiä ja antaa lauman pomolle tilaa, mutta saman tien se kuitenkin palaa heinäkasalle tai porkkanalle, jolta Elsi sen hetkeä aikaisemmin on pois ajanut. Hunajaa kuvaisikin parhaiten sana ovela.

Tyttö kasvaa sen verran hyvää vauhtia, että alkuvuodesta se pääsee sitten treffaamaan Gizmoa. Toivottavasti sen visitiin tuloksena olisi terveet emo ja poikaset!

Fredi "Mummo"

Mummo syksyllä 2012

Jatketaanpas eläinten esittelyissä etiäpäin. Kun Tahvo ja Gizmo, eivät tulleet keskenään toimeen, mutta Gizmo kuitenkin luonteeltaan oli semmoinen, että ajattelin sen tulevan toisen uroksen kanssa toimeen, niin aloin etsimään sopivaa yksilöä ja löysinkin heinäkuussa sopivan, kun 27.11.2008 syntynyt urosmarsu etsi uutta kotia.

Laitoin tarjouksen menemään ja reilun viikon odottelin vastausta, ennen kuin se tuli ja sen seurauksena Fredi muutti laumaani 16.7.2012. Seuraavana päivänä kynsienleikkuun yhteydessä kävikin vain ilmi, että "pappa" olikin mummo. Onneksi en ollut ehtinyt yhdistää sitä Gizmon kanssa, mutta seurasi tuosta paljon hyväkin ja voitte olla varmoja, että Fredin jälkeen olen tarkistanut sukupuolet marsuilta jo hakiessa, sillä naarasta mun ei ollut tarkoitus laittaa ollenkaan.

Hommasin mie Mummolle kaverin, totta kai, mutta siitä emme kerro nyt, vaan kerron Mummosta itsestänsä. Kaikkihan meillä ei ole mennyt yhteen ja iäkäs mummelimme on joutunut muiden marsujeni lailla kulkemaan useasti eläinlääkärillä, minkä lisäksi käytiinhän me kerran näyttelyissäkin, tosin huonolla tuloksella. En ole yhtään varma lähteekö Mummo enää näyttelyihin matkaan, sillä viimenäyttelyt jäivät välistä huonosti parantuneen nänäviirun vuoksi. Ehkäpä Mummo saa jäädä kunnolla eläkkeelle ja nauttimaan leppoisista päivistä.

Mummo on luonteeltaan juurikin semmoinen paljon käsitelty ja rakastettu lössykkä, joka viihtyy sylissä. Laumaan päästyään se on piristynyt paljon ja nykyään vähän sanotaan vastalausetta syliinotossa, kaverin kanssa kun olisi kivempaa, joten pienoista villiintymistä on rouvassa kenties tapahtunut meille tulon jälkeen. Mummo on kuitenkin juurikin se marsu, jonka huoletta voin laittaa uusien marsujen kanssa, sillä Mummo tulee toimeen kaikkien kanssa (tai ainakin tähän mennessä on tullut).

Mummohan täyttää pian neljä vuotta ja toivon meillä olevan yhdessä edessä vielä useita onnellisia vuosia. Uskon, että Mummosta tulee hyvä hoivaaja muiden naaraiden poikasille, oikea Mummo siis! Sen tilaa kuitenkin seuraan päivittäin tarkalla silmällä, sillä näyttelyissä käydessämme tuomari huomasi sillä joko kystan tai kasvaimen. Koska Mummon kunto on hyvä ja osaksi koska se on jo sen verran iäkäs, en ole nähnyt tarpeelliseksi sitä käyttää lääkärissä sen vuoksi, mikäli kunnossa tapahtuu pienikin muutos, niin sitten on lääkärireissu edessä.